En kyllä oo nyt alkuunkaan tyytyväinen tähän jalkaani. Se kipu alkaa pohkeesta, joka on ihan kivikova, mutta se pahin ja vihlovin särky on kyllä tossa vähän nilkasta ylöspäin ja vähän joka puolelta. Ja kyllä se jalkapöytäänkin laskeutuu. Voin kävellä ja muuta, mutta se vaan koskee. Sillen raivostuttavasti. Mutta niin kun ehkä aiemmin sanoin, kyllä mun mielestä on kuitenkin viisasta liikkua, ettei tää ihan kokonaan turru. Hirvee minä, mutta miks tälläset jalkakivut ei voi tulla niille, jotka ei ees tykkää liikkua ja lenkkeillä? Niille jotka viihtyy telkan ääressä. Niitä se ei erikoisemmin ees haittais.. Paha ja ilkeä mieli, on se vaan niin julmaa, kun yks kaks jalka (!!) vaan tulee kipeeks. Kun on kuitenkin kaikista vatsavaisoista, päänsäryistä, nuhista, kuumeista, yskistä ja kurkkukivuista sun muista selvinnyt, kipeytyy jalka. Sellanen perusasia. Vaikuttaa kuienkin niin moneen asiaan mun elämässä: kipeä jalka-->ei pääse lenkille, eikä muutenkaan viitti vaan lähtee hengaa pihalle -->enemmän aikaa syödä -->lihoo, kun syö enemmän ja ei liiku -->huono mieli, kun on lihonut ja jalkaankin vielä koskee. Ei ole reilua.

Mulla on kyllä aina tää "ilkeenkö mennä syömään?" -juttu. En ilennyt. Päätin syödä yhessä perheen kaa, toivottavasti se on jees. Jotenkin vaan musta on tosi vaivaannuttavaa, jos ne tule kotiin kesken mun kokkailun/aterioinnin. Ja kun ei oikein ikinä tiedä, mitä voi syödä ja mitä ne on suunnitellu vauvalle/pojille/itselleen. Tyhmäähän se on syödä joskus ihan myöhällä, mutta jospa olis jotain tosi kevyttä, kun mehän nykyään tykätään terveysruuasta.

ps. Perheen isä tuli julistamaan mulle, että luumut on kypsiä. Eilen se vaan tuli sanoo, että tartteis vähän apua, että tuutko noi omenat ja päärynät keräämään. Ei tossa oikeen voi sanoo, että en tuu. Jouduis sitten tuolla kiipeilemään vapaa-ajallani isän ohjeiden mukaan. Se on sellanen ihminen, että jos on kuuma päivä ja se tulee kaksitunisetn työpäivänsö jlkeen kotiin, se saattaa vaan sanoo, että relaa hei, miksi paiskit noin paljon töitä, voisit ihan hyvin jo lopettaa jne. eikä oikein tajua, että mun pitää siivota ja on mun työaika. Mutta sitten se taas saattaa vaan pyytää mut töihin lauantaina jos se joutuu olee lapsensa kaa kahestaan tai just tollasia ihmeduuneja. TYöajat ne on minullakin, enkä usko että ne hedelmät siinä puussa pilalle heti menee. Ei ainakaan nopeemmin, kun korissa keittiönpöydällä.