Suunnittelin käveleväni kaukaiseen supermarket tescoon keskiviikkona ja ostavani sieltä ihania donitseja tortai aamuksi synttäreiden kunniaksi, mutta eipä taida onnistua, kun en löydä mistään sen paikan sijaintia. Ei viitti vaan lähtee seikkailee, kun aikaa on rajallisesti eikä mulla oo kerrassaan mitään tietoo missä se on, ei ees että voiko sinne yleensäkkään ottaen kävellä. Olis vaan ollut nin ihanaa... Kun waterloosta niitä itselleni ostin. toinen ihana iced donitsi kinuskilla ja toinen suklaa kermavaahto täytteellä. Aah... Tuosta ei ruoka voi paremmaks muuttua.

Oli kyllä muutenkin ihaniä ruokia Bracknellissä, täydellistä. Ja täydellistä oli kyllä muutenkin, viikonlopun kruunasi elokuva Viimeinen samurai. Katsokaa se!! Tai pikkusisko ei, sillä siinä on ikäraja, mutta te muut. Myönnän, että en katsomnut kaikkia kohtia, en koskaan pysty katsomaan tappamista. Tai siis yksittäisten ihmisten tappamista, muuutenhan mulla olis ollu sulmät kiinni koko ajan (paha, yks ihminen on hirveetä, mutta joukkoteurastukset menee). Onneks saatiin teksti suomeks, sillä elis se kaunis idea ja kauniit sanat menneet muuten puoliontuen läpi ja jälkimakuna olis ollut vaan se veri. Mutta nyt... Toisaalta puistatuttaa, toisaalta olen rakastunut. Elokuvasta riitti jälkipuintia ja oli just sellanen leffa, että ei vaan voinu lähtee kesken vessaan ja muutenkin keskittyminen oli TÄYSIN elokuvassa. Katsokaa se, katsokaa heti tänään.

Puolen tunnin kuluttua aloitan vauvan kaa, väsyttää kyllä nyt ihan hirveesti. Kun mentiin aina vasta seuraavan päivän puolella nukkumaan, mutta mun huoneessa ei ollu verhoja niin aurinko herätti kuitenkin aina suht aikasin. Illalla oon vielä lapsenvahtina, kun noilla vanhemmilla on 12v aniversary ja meneevät ulos syömään. Onnea heille. Ja neiti kotiopettaja: miten meni eka työpäivä? ja oletko lukemut kirjan nimeltä Alkemisti? Mä alotin just..