Positiivisempi olo jo. Meillä oli hyvää luomukana wokkia, törkeen myöhään kyllä (kasilta!! Miten mä ennen pystyin syömään aina noin myähään..), mutta se oli kevyttä. Ja olin jo pelänny, että oon taas kipee, kun on (yhä) sellanen kuuman ja kylmän olo vuorotelle, tuntuu kun "kaikki" olis pakkautunu päähän, hartioita kolottaa ja sitten ei olu yhtään nälkäkään.. Mutta jospa tämä tästä. Otin kuuman kylvyn, jalkaan koskee vähän. Yritän löytää sille rennon asennon, oon sammuttanu valot ja aijon kattoo pirates of the caribeanin.. Kun alkaa väsyttää ja jalka on rento, sen kun vaan kone kiinni ja unta palloon.

Ootan niin paljon, että huomenna perhe kotoo soittaa. On taas tää "kipeyden" aiheuttama haluu kotiin -vaihe. haluisin jo oikeesti. Host äiti on ihana, sitä tulee vilpitön ikävä ja itku erota. Mutta en jaksa enää siivota.... Tai en jaksa sitä, että huomenna ei oo MITÄÄN tehtävää jos jalkaan koskee. Ei mitään. Syön ja maha venyy taas ja masennun. Haluisin pysyä normaalina just liikunnalla, en paastoomalla. En voi ees päiväkirjaa kirjotta, kun se just vaihtu ja haluun kirjotta koko kirjan samalla värillä, mutta ei oo yhtään edes lähes uuden veroista kynää. höh.

Luultavasti päivälleen kolme kuukautta, niin pääsen kotiin. Ihanaa.